Yhteenveto matkasta halki Euroopan 2016

Korppoosta Peniscolaan:

Perjantai 4.11. Viimeiset pakkaukset, käynti firmassa ja sen sellaiset. Ajo Paimioon, muutama hoidettava asia ja siskon luo lepäämään.

Lauantai 5.11. Tankkaus ja ystävän kanssa kaffepaussi vielä Paimiossa. Ajo Vuosaareen kylmässä kevyessä pakkaskelissä auringon paistaessa. Tankki täyteen vielä Helsingissä.
Ajo laivaan, sauna ja ruokailu.

Sunnuntai 6.11. Meripäivä - keinuva laiva, ruokailua, saunaa ja poreammetta.

Maanantai 7.11. Aamulla katselimme kun laiva saapui Travemunden satamaan. Ajo ulos laivasta, Saksan teitä etelää kohti. Tankattiin. Söimme Burger Kingissä moottoritien varrella ja ostin uuden kartan. Lumipyry iski iltapäivällä ja pysähdyimme Hubertus-pensionaattiin. Söimme ja joimme hyvin, nukuimme vielä paremmin.

Tiistai 8.11. Matka jatkuu Luxemburgin kautta Ranskaan. Tankkaus ja pikkupuodin ranskalaispainotteiset täytetyt patongit evääksi. Moottoritiemaksut alkoivat Nancysta. Yöpyminen IBIS Budgetissa Lyonissa ja ruokailu naapuriravintolassa.

Keskiviikko 9.11. Aamiaiseksi Ibiksessä croissantteja ja maitokahvia, lumisateen saattelemana taas tien päälle. Tankkausta ja moottoritiemaksuja. Ei muistikuvaa syömisestä, mutta ajoissa iltapäivällä Narbonnessa - pikku päiväunet ja ulos syömään. Yöpyminen IBIS Budgetissa.

Torstai 10.11. Aurinkoinen ajo, tankkaus, hampurilaisateria, moottoritiemaksuja. Rajan ylitys ja moottoriin lisätty öljyä Barcelonan kiepeillä. Klo 13.30 perillä!

Yhteenveto:
Finnlines (parempi hytti, auto, koira, ruokailupaketit) 890€
Bensaa kului 326litraa, joka maksoi 458€.
Moottoritiemaksuja maksettiin Ranskaan 52,30€ ja Espanjaan 37,35€ eli yhteensä 89,65€
Yöpymiset eli 3 yötä hotelleissa 240€
Ruokailujen hinnoista matkalla en pitänyt kirjaa.
Summa summarum, halpaa tuo ei ole. Kiinnostavaa, raskasta ja hurjaa - kyllä.
Ja ainoa tapa saada auto, koira ja ihmiset talveksi Espanjaan on vain lähteä.

Loppumatka - perillepääsy 10.11.2016

Narbonnessa oli mukava yöpyä ja syödä aamiaiseksi croissantteja marmeladilla, huuhtoen café lattella alas. Niin tuntuu franskalaiselta, niin franskalaiselta.

Ajelu oli jo mukavaa, aurinkoa ja upeita maisemia. Rajan ylitys helppo, vaikka siellä olikin jokin isompi ratsia meneillään. Meitä ei siis pysäytetty, mutta hiljaa ajaessamme ohi, ajattelin väistämättä että "ou shit" jos meidän pitäisi purkaa auto tuohon tienpenkkaan. En tiedä miten ihmeessä olisimme saaneet tavarat takaisin autoon... sen verran piukka pakkaus oli alunperin.
(muistiinpano itselle: muista tämä!)

Kiinteistövälittäjän luokse ehdimme juuri ennen päivän siestaa ja saimme avaimet talvikotiin.
Huomionarvoinen muistiinpano itselle: takuuraha on syytä olla käteisenä, jotta sisäänkirjautuminen sujuu mallikkaasti.

Uupuneina matkasta, uupuneina paikan vaihdosta ja uupuneina ajamisesta raahasimme tavarat autosta, petasimme lakanat sänkyyn ja heittäydyimme päiväunille.
Ensi töiksi nokosten jälkeen piti lähteä kauppaan: kahvia!

Muuten vain tuijottelemme kämppää, maisemia, toisiamme. Onhan Peniscolan kaupunki/kylä jo tuttu viime vuodelta, mutta nyt on erilainen asumismuoto ja olo.

Vielä matkalla

Havaintoja tähän astisesta reissusta:

Varasimme Finnlinesille koiranmentävän paremman hytin, ruokapaketit ja vielä ylimääräisen yön su-ma väliseksi yöksi. Hytti oli hyvä, ikkunat menosuuntaan ja sivulle. 

Koira oli pissimättä ja kakkimatta koko liikkeelläolon ajan, mikä oli huolestuttavaa. Mutta vihdoin sitten sekin hoitui.

Ruoka oli hyvää, vain sunnuntaiaamun syömisestä ei meinannut tulla mitään, kun laiva keinui huonossa kelissä tuulessa ja lumisateessa niin, että olin lievästi pahoinvoiva.

Aamuinen lähtö oli helppo ja sujuva.

Siiten loppui sujuvuus. Tietöitä, kylmyyttä ja lopuksi lumipyryalue jossain ennen Luxemburgia. Leveät kesärenkaat ei aivan toimi siinä lystissä, joten kyselimme yösijaa. 20 minuuttia eteenpäin ja löydätte "Pension". Kiva, sinne siis.

Majatalo oli herttainen saksalaispytinki Hubertus Pensionat & restaurang jossakin, rekkaparkki vierellä. Olutta ja metsästäjänleikettä ja kokonaisena paistettu kala iltapalaksi ja väsyneenä huoneeseen. Vain kun kello oli vasta hippasen yli seitsemän, niin aivan unten maille ei voinut. Vähän nettiä ja iltamyssyksi käytiin vielä kaffella ja konjakilla. Kahdeksan jälkeen ei enää silmät avoinna pysyneet ja kaivauduimme superpaksujen peittojen alle kuorsaamaan. 

Aamu valkeni hiukan selkeämpänä, joten tukevan aamiaisen jäljiltä matkaan taas. Tietöitä, mutkia, Luxemburgin läpiajoa, vesisadetta, tylsää, raskasta ja päätös jäädä Lyoniin Ranskaan.

Minä en ole tykännyt kyseisestä paikasta vielä koskaan, eikä tämä kerta tehnyt poikkeusta.

Ibis hotelli täynnä. Novotel (tai sinnepäin) täynnä. Montakos hotellia tällä alueella on, kysyi isäntä respalta ja vastaus: 3. Seuraava oli F1-ketjun hotelli, josta otettiin huone ajattelematta nokkaa pidemmälle (44€). Huoneeseen ja voipaska! Mikä läävä. Haisi pahalle (kuselle ja vanhalle röökille), oli likainen, rikkinäisiä asioita, kylmä kuin jääkaappi, kaikki epämääräiset äänet kuului läpi, turvattoman oloinen ja Ronjakoira aivan hermostunut. EIEIEIEI! 

Pieni kävely alueella selvitti, että oli vielä Ibis budget, siis neljäs majapaikka. Sieltä huone, kiitos. F1:stä ei saanut rahoja takaisin, kun ovikoodi oli käytetty eli huone käytetty,  mutta se oli pikkuraha verrattuna siihen, ettei olis nukkunut kunnolla tai että autolle/matkatavaroille olisi sattunut jotain.

Aamulla alkoi sataa. LUNTA. Lyonissa ja siitä 100km alaspäin. Järkyttävää ajoa, silmät ja persus aivan loppu jo kättelyssä. Kuitenkin nähtyämme vilauksen Välimerestä alkoi kelikin olemaan jo mukava, aurinkoinen, lämpenevä.

Ibis budget Narbonnessa levähdyksen paikaksi, lähiravintolasta ribsit ja kanahampurilaisateria, pikku päiväunet ja nyt kohta oikeille unille, jotta huomenna ajetaan talvikotiin asti, Peñíscolaan, josta kaveri käytti ylihauskaa nimitystä: Pepsipippeli 😂

Talvi tuli tänäkin vuonna

Syksyn tullen mietimme taas retkeä kohti etelä-Eurooppaa. Kohteena sama paikka kuin viime talvena, Peñíscola, Espanja. Syksyn edetessä laitettiin varaukset vetämään. Talven tullen mennään!

Tällä kertaa olemme laittaneet asuntoauton myyntiin ja hankkineet kaikkien vanhojen romujen (avoauto, harrikka, pari klassikkomopoa) tilalle 2-paikkaisen mustan Mersun. Se on klassikkoajalta, vuodelta -90 ja niin pähee. Siihen mahtuu me ja koira, siinä on nahkapenkit ja matala murina. Takaluukku on pieni, avoauto kun on. Mutta sillä me lähdetään taittamaan matkaa: me, koira, valurautapaistinpannu ja kahvikuppi (ja vähän muita tavaroita).

Asuminen järjestyy kerrostaloasunnossa, jota kävimme viime talvena katsomassa. Camping Edenin vieressä, sen samaisen luonnonsuojelualueen edessä, meren äärellä. Tällä kertaa siis meillä on makuuhuoneet, kylpyamme, keittiö, olohuone ja parveke. Saa nähdä miten viihdymme.

Tosiaan, siskoni kolmekymppisten synttäreiden ja majatalon asiakastilanteen perusteella päätimme lähteä matkaan pyhäinpäivänä 5.11. Finnlinesilla Helsingistä Travemündeen. Tosin, talvi täällä eteläisessä Suomessa tuli yllättämään hiukan ajoissa, joten leveät kesärenkaat avomersun alla on pikkuinen haaste siirtymisessä kotoa Vuosaaren satamaan Helsinkiin. On kylmää, on liukastakin, on todellakin aika päästä matkaan.

Matkasuunnitelmakin on kerrankin tehtynä!

Kotisaaresta lähdemme perjantaina. Helsinki jää taakse lauantaina. Sunnuntain olemme merellä. Maanantaiaamuna ajamme Travemündesta Ranskaan, ehkä Metziin. Tiistaina olemme illalla toivon mukaan jo Avignonissa, eteläisessä Ranskassa. Ja keskiviikkona on tarkoitus olla ajoissa Peñíscolassa hakemassa toimistosta avaimet talvikotiin. Ja torstaina on jo Peñíscola rantakadun iAvantissa tapas-ilta!