Camping Eden

Eden on erinomainen tukikohta viettää talvea.

Sijainti on loistava, rantakadun kupeessa, kilometri keskustasta ja linnakkeesta. Kaikki on oikeastaan kävely- tai fillarimatkan päässä.

Takana on suuri luonnonsuojelualue, joka on kunnostettu niin, että siellä kulkee polkuja ja siltoja sinne tänne (todella mukava koiran ulkoilutukseen) ja roskiksia on vähän väliä mm. kakkapusseille.

Siksi monesti ihmettelen, että poluilta löytyy harmillisen paljon pikkukoirien pikkujätöksiä... Onko pikkupaska paskaa ollenkaan vai onko pikkukoiran omistajat pikkumaisia, eivätkä taivu poimimaan pikkurakkinsa jätöksiä? No jaa, nyt poikkesin aiheesta.

Kuva lenkkipoluilta:

Huoltorakennukset vessoineen, suihkuineen, tiskipaikkoineen ja septin tyhjennyksineen ja muut palvelut, kuten poreamme ja kuntosali ovat aina moitteettomassa kunnossa. 

Sähkötolppa ja siitä saatava sähkö kuuluu hintaan ja vesipiste on jokaisella palstalla altaan kera. Paikat on aidattuja pensailla, joten mukavaa yksityisyyttäkin saa tarvittaessa.

Mitä pidempään yöpyy ja asustaa täällä, sitä edullisempaa se on.

Yksi yö maksaa näin talvella 27€ ja kesällä 75€.

Mutta kun on 30, 60, 90 tai 120 yötä, hinta muuttuu radikaalisti.

Me olemme päättäneet olla 90 yötä tai hiukan yli riippuen laivamatkasta (jota ei vielä ole tilattu) ja siten kokonaishinnaksi kolmelle kuukaudelle tulee noin 1165€ eli vajaat 13€ yöltä sisältäen auton, 2 ihmistä, koiran, sähkön ja muut palvelut.

Loppiaismessu

Lähdin linnakkeelle loppiaismessuun, katoliseen sellaiseen. Olen aikanaan ollut Senegalissa jouluyön messussa, joka oli Kokemus. Tämä ei kyllä vastannut sitä mielikuvaa.

Pappi (tai miksi niitä täällä kutsutaan, isä kai) oli mahtipontinen, hauskakin yleisön naurahduksista päätellen.

Kirkko oli mun makuun liian uusittu ja patsaat jotenkin muovisen oloisia. Eihän ne tietty muovia ole, mutta jotenkin se siloiteltu ja muovattu, maalattu ja ehkä stailattu juttu sai semmoisen olon.
Lisäksi niitä oli joka syvennyksessä, oli Jeesus kuolleena lasilaatikossa kuin siitä sadusta, jossa prinssi tulee ja suutelee ja Maria pitämässä sylissään kuollutta Jeesusta... ja monen monituista muuta.

Ei ihmeellistä, ei mitään hohtoa. Kuitenkin tein itselleni lupauksen mennä johonkin taidenäyttelyyn, musiikkiesitykseen tai museoon viikottain.
Tämä oli siis ensimmäinen kulttuurimeno tänä vuonna :)

....lisäys edelliseen:
"Tulkaa kattoo ku vedetään kuusta" ja me kysymysmerkkeinä. Kylällä siis oikeesti oli iso juttu, kun hevoset ja soittokunnat ja lapset ja... vetivät jotain puskaa ympäri kylää ja poliisit teki tietä.
Ei ymmärrys riittänyt, että miks, mutta oltiin kylällä kuitenkin ja kaikki oikeat juhlijat oli niin hienoina. Pari kuvaa muistona, vaikken tiedäkään mistä :)

Miksi?

Miksi, miksi ja miksi. Siinä on kysymys, jota kuulemme vähän väliä ja näemme sen ystävien tai sukulaisten kasvoilta, vaikkeivat mitään sanoisikaan.

1) Sää. Suomi on kauneimpia paikkoja, mitä maapallo päällään kantaa -keväästä syksyyn- ja ainakin eteläisemmän Suomen pimeys, sade ja tuuli tuntuvat kohtuuttomilta, etenkin kun kestävät niin pitkään. Espanjan talvi on mukava. Ei kuuma, eikä kovin kylmä. Päivät ovat pitkiä, aamukahdeksasta iltakuuteen ja auringon paistaessa lyhythihainen paita ja shortsit on oikea valinta. Illat viilenee villasukka ja villatakkilinjalle ja patterin saa laittaa päälle. Sadetta ei olla nähty sitten Saksan (muokkaus: kaksi sadepäivää koettu tammikuussa) ja tuuli on kovaa, jos se on 7m/s (mikä kotona on se lähes tuuleton päivä). On helppoa kulkea koiran kanssa läheisellä luonnonsuojelualueella, kun kura ei litise varpaissa ja saappaissa, vaan maa on kuivaa ja valoa riittää. 

2) Terveys. Isännön diabetes ja ties mitkä oheissairaudet voivat paremmin täällä. Sen kertoo aivan mittarit, joita mukana aina on. Syysmasennus tai minun teorian mukaan valonkatoamiskiukutus on ongelmallinen Suomessa, mutta täällä valoa riittää sisimpään saakka. Ruoka on terveellisempää ja sitä syödään järkevämmin. Grillataan kanavartaita salaatin kera, nautitaan aamiaista rauhassa, eikä mähkitä raskasta ruokaa mahaa pullolleen. Ulkoillaan ja elellään ulkosalla. Nautitaan D-vitamiinista sen luonnollisemmassa muodossaan eli auringosta. Punaviinikin on terveellistä kohtuudella.

3) Seikkailu ja kokemus. Arvostamme itseämme enemmän, kun uskaltaudumme ns. ulos leikkimään. Kokemukset, niin hyvät kuin huonotkin, ovat korvaamattomia eikä niitä voi ostaa. Luottamusta elämään, avarakatseisuutta muunmaalaisiin, sykähdyttäviä tapaamisia, heittäytymistä hetkeen. Elämästä tulee jännittävää hypätessä jonnekin uuteen ja sen sellaista. Jotain, mitä muistella ja kertoa tarinoita.

4) Irtiotto ja nollaus. Elämme pienellä saarella, pienessä yhteisössä. Teemme työtä matkailun parissa ja hengitämme tuota paikkaa. Jotta voi nähdä lähelle, on joskus käytävä kaukana. Jotta voi kehittyä ja ymmärtää, on katsottava kauemmas. Jotta voi palvella matkailijaa ja kyetä samaistumaan, on itsekin oltava palveltuna ja toisten armoilla. Koettava epävarmuus ja tarpeet.

5) Ajatuksen juoksu. Koska liiketoiminta ja nykyaikainen markkinointi vaatii ajattelua, strategioita ja jatkuvasti uuden oppimista, on suotavaa, että mieli pysyy virkeänä ja että taitojen oppiminen on luontaista, eikä pakkopullaa. Ensi kesäkauden suunnittelu edellisen pohjalta, lisäten kaikkea uutta ja parantaen vanhaa ja kehittäen toimintaa, vaatii ajattelua. Reissussa, tällaisessa rauhallisessa matkailussa jää aikaa ja tilaa ajatella, antaa ideoiden syntyä ja muhia, kehittyä ja sitten päättää toteutuksesta. Tietokoneen ja netin avulla on myös helppo tehdä töitä, nettisivuja ja suunnitelmia ja kirjoittaa.

6) Raha. Suomi on kallis maa, jossa aivan tavalliset elinkustannukset saa lompakon kiljumaan. 

Espanjassa ruoka ja juoma on edullista, parilla kympillä saa ison kassillisen kaikkea tarvittavaa kahdelle puolen viikon tarpeisiin. 

Leirintäaluemaksu on pidemmällä majoittumisella alueesta ja ajasta riippuen 9-14€/yö. Toisin sanoen kuukausihinta pyörii jotain 300€ päälle.

Ravintolahinnat on kohtuulliset, lasi viiniä puoltoista - kaksi euroa, olut 2€, kebab 3,50€, pizzat 8€, annokset 8-20€, mutta menu del dia sisältää alkuruuan, pääruuan ja jälkkärin vajaalla kympillä ja tapakset n. 2-4€. 

Muuten täällä on vaikea kuluttaa rahaa, meillä ei ole shoppailutarpeita, paitti jos niihin lasketaan sähkögrilli ja sähköhella, jotka ostimme kaasua säästääksemme ja koska sähkö kuuluu leirinnän hintaan.

Asuntoautomme seisoo nyt paikoillaan ja me ajetaan fillarella tämän pikkukylän raitteja, joten auto otettiin siten myös pois liikennekäytöstä, joten säästöä syntyy myös verosta ja vakuutuksesta. 

7) Mielihyvä. Elämme keskellä yritystämme keväästä syksyyn, teemme työtä jokaikinen päivä ja päivystämme yötkin. Meiltä jää yhteydenpito ystäviin ja tuttaviin vain siksi, ettei paukut eli jaksaminen riitä. Seurallisuutemme käytämme asiakkaisiin ja talon toimintaan, sekä Korppooseen kokonaisuutena. Niinpä syksyn tullen on aika jotenkin kuunnella itseään, nukkua paljon, viettää lomaa ja antaa itselleen aikaa ilman käteen kiinni kasvanutta puhelinta, sähköpostia ja rättejä ja luuttuja. Palkita itseään.